Kaatopaikkojen aika on ohi!

Päivittäin parisataa jäteautoa kurvaa Tarastenjärven jätekeskuksen portista sisään. Autot ajavat punnituksen jälkeen kohti kompostointilaitosta, Tammervoiman hyötyvoimalaa tai Essu-esikäsittelylaitosta. Vain harva auto suuntaa enää loppusijoitusalueelle, sillä kaatopaikkojen aika on menneisyyttä. Kaatopaikalle päätyy alle 2 % jätteistä, lähinnä eristevilloja, kaakeleita ja muuta palamatonta jätettä. Jätteistä 97 % hyödynnetään joko energiana tai materiaalina.

Vanhoja loppusijoitusalueita ei kuitenkaan jätetä oman onnensa nojaan. Kaatopaikoilta muun muassa kerätään kaatopaikkakaasut ja -vedet, ja kaatopaikat maisemoidaan ympäristön sulautuvaksi. Tämä työ ja vastuu jatkuu vähintään 30 vuotta.

Kaatopaikkakaasusta energiaa

Sekajätettä alettiin hyödyntää energiana Tammervoiman hyötyvoimalassa 2016 alusta. Tämä vähensi huomattavasti jätteenkäsittelyn ilmastokuormitusta, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota kaatopaikkakaasuja, kuten metaania ja hiilidioksidia. On laskettu, että vuosittain vältetään 100 000 hiilidioksiditonnin ilmastokuormitus, joka vastaa noin 60 000 henkilöauton vuosipäästöjä.

Suljetuilta kaatopaikoilta syntyy kuitenkin vielä vuosikymmenten ajan kaatopaikkakaasuja. Nämä kaasut kerätään molemmissa jätekeskuksissa talteen ja hyödynnetään lämmön ja sähkön tuotannossa.

Tarastenjärvellä kaasusta tuotettiin mikroturbiinilaitoksella 4 GWh energiaa. Yli oman tarpeen tuotettu sähkö myytiin vihreänä sähkönä yleiseen verkkoon. Koukkujärven kaasuista pääosa myytiin Leppäkosken Lämmölle, joka tuotti kaasusta kaukolämpöä. Kaasutoimituksen arvioitu energiasisältö oli noin 5-6 GWh vuodessa. Loput Koukkujärveltä pumpatusta kaasusta poltettiin soihdussa.

Jätekeskusten metaanipäästöt 2017

Kaatopaikalla muodostuneen metaanin määrä on arvio, joka on tehty Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskentatyökalulla. Työkalu käyttää laskennassa FOD-menetelmää (First Order Decay) arvioimaan kaatopaikan metaanipäästöjä biohajoavista jätteistä. Laskentamalliin syötetään muun muassa vuotuiset jätemäärätiedot sekä kaatopaikkakaasun talteenottomäärät. Kaikki kaatopaikoilla muodostunut metaani ei karkaa päästöinä ilmaan, vaan osa on sitoutuneena kaatopaikan rakenteissa.

 

Valuma- ja suotovedet käsitellään jätevedenpuhdistamoilla

Loppusijoitusalueilla muodostuu valuma- ja suotovesiä. Niiden kerääminen ja asianmukainen käsittely on keskeinen osa jätteenkäsittelyn ympäristövastuullista toimintaa. Valuma- ja suotovedet kerätään jätekeskuksissa tasausaltaisiin. Niistä jätevedet johdetaan viemäreitä pitkin Tampereen ja Nokian kaupungin jätevedenpuhdistamoille. Viemäriin johdettavien jätevesien virtaama mitataan ja laatua tarkkaillaan säännöllisesti.

Jätekeskusten vesiä tarkkailee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Tarkkailuun sisältyy jätekeskusten suotovedet, pintavedet lähistön ojista ja järvistä sekä alueiden pohjavedet.

Vesientarkkailutulokset » 

Kaatopaikan rakenne koostuu yli 10 eri kerroksesta

 

Marraskuussa 2007 jätekeskuksissa otettiin käyttöön valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaiset loppusijoitusalueet ja vanhempia loppusijoitusalueita alettiin maisemoida.

Kaatopaikan pohjarakenne koostuu kuudesta eri kerroksesta ja pintarakenne viidestä eri kerroksesta. Jokaisella kerroksella on oma tarkoituksensa, ja kerroksissa voidaan hyödyntää myös tiettyjä jätemateriaaleja. Rengasrouhe soveltuu esimerkiksi hyvin kuivatuskerrokseen.

Kaikki loppusijoitusalueet maisemoidaan ympäristöön sulautuviksi. Pohjarakenteita ja kaatopaikkojen maisemointia ohjaavat tarkat asetukset ja määräykset. Vanhoista loppusijoitusalueista on tällä hetkellä maisemoitu noin puolet. Tarastenjärvellä maisemoitavaa on 40 hehtaaria ja Koukkujärvellä 30 hehtaaria.

Kaatopaikkojen maisemointi- ja jälkihoitovarauksissa on varauduttu 30 vuoden vastuuseen. Tämäkin iso ympäristötyö katetaan kerätyillä jätemaksuilla.