Sekajätteen tuhkasta pihakiviä

Tammervoiman hyötyvoimalassa syntyvää poltetun sekajätteen tuhkaa eli pohjakuonaa käsitellään keinokiviainekseksi, josta valmistetaan pihakiviä sekä isompia tilanjakajia. Pohjatuhkaa syntyi 28 145 tonnia, mikä on 18 prosenttia poltetusta jätemäärästä.

Pohjakuonasta poistetaan metallit, jonka jälkeen se seulotaan erikokoisiksi  mineraalijakeiksi. Niitä voidaan hyödyntää betoniteollisuudessa ja maanrakentamisessa. Erottelun teki Suomen Erityisjäte Oy siirrettävällä käsittelylaitteistolla.

Luonnonhiekkaa ja -soraa muistuttava pohjakuona on materiaalia, joka jää jätteenpolttolaitoksen arinalle sekajätteen polton jälkeen. Materiaali koostuu muun muassa lasista, metalleista, keramiikasta, kivestä, tiilestä, betonista, tuhkasta sekä sulamistuotteista.

Tarastenjärven jätekeskuksen pihassa tuhkaa on hyödynnetty pihakiveyksen tekemiseen. Kuva: Sami Helenius

Pohjakuonasta eroteltiin metallia 3291 tonnia

Pohjatuhkan joukossa on vielä paljon sinne kuulumatonta metallia. Metallit saatiin eroteltua ja palautettua kiertoon. Oikea tapa kierrättää metallit on lajitella ne jo syntypaikalla. Näin ne eivät haittaa voimalan toimintaa. Erityisesti voimalan arinalle sulava alumiini (vuoat, foliot ja tölkit) on suureksi haitaksi.

Nämäkään metallit eivät kuulu sekajätepussiin vaan kiertoon!

Katso Moro-lehden juttu sekajätteen joukkoon päätyneestä keilapallosta sekä vastaukset lajittelukysymyksiin.

 

Jätettä kg/asukas